19.1.2016 kävin jälleen Pippingsköldillä, joka tsekkaili marraskuun magneettikuvia ja ihmetteli asiaa. Mitään kunnollista selitystä ei kivuille edelleenkään ollut. Lisäksi nilkka oli alkanut napsahdella varpaille noustessa - napsahdus oli niin kova, että sen kuuli, jos toinen henkilö seisoi vieressä. Kipulääkkeet eivät kipuun oikeastaan vaikuttaneet millään tavalla, niitä oli aivan turhaa popsia. Ei siis taaskaan mitään muuta ratkaisua, kuin odotella ja jatkaa fysioterapiaa.
Tässä kohtaa lumi toi onneksi mielelle helpotusta; huomasin, että pystyn suhteellisen hyvin hiitämään luisteluhiihtoa! Ostin jopa uudet monot, jotka olikin ihan huippuhyvät. Nautin niin paljon pitkistä hiihtolenkeistä ja hikisestä tunnelmasta! Monessa liikunnassa on ongelmana juuri jalkineiden sopivuus, lähes kaikki jalkineet painavat kantapäätä ja tuota kipeää aluetta, mutta nuo uudet monot olivatkin oikein pehmoiset ja hyvät.
Fysioterapeutti Yolanda (Ehrnström) ehdotti lopulta puhelinkeskustelussamme, että varaisin seuraavan ajan Jukalle (Kangas) konsultaatiota varten. Josko Jukalla olisi joku ajatus tilanteen ratkaisemiseksi. Ymmärsin itsekin hyvin, että keinot ja ajatukset alkoivat olla aika vähissä, kun mikään ei tuntunut auttavan. Itsekin mietin kaikkea mahdollista jäsenkorjauksesta kuppaukseen, mutta kun asiaa oli tuossa vaiheessa pyöritelty jo vuosi, niin olin itsekin niin totaalisen väsynyt, että asioiden selvittelykin ja kaikenmaailman hoitokokeilut tuntuivat jo raskaalta. Erilaisten hoitojen kokeileminen, joista ei välttämättä olisi apua ja kukkaro niistä vain kapenisi. Ja toiseksi asian selittäminen vuoden ajalta jälleen jollekin asiasta tietämättömälle, alkoi tässä vaiheessa tuntua raskaalta. Rahallisestikin olin jo aika viivalla, kun kaikki fysioterapiat piti maksaa itse.
Jukan käynnillä 25.2. Jukka kysyikin suoraan mitä tuolta käynniltä hain. Vastasin etten enää tiedä, Yolanda minut tänne lähetti, itse olen täysin jumissa koko asian suhteen, enkä enää tiedä minne suuntaan edetä. Sanoin myös, että voin vaikka ottaa lainaa, jos sanot, että jenkeistä löytyy se guru, joka tämän asian ratkaisee. Kuulemma niin kauas ei tarvitse lähteä. Tuolla käynnillä olin jälleen siinä " itkenihankohta-tilassa" ja pidättelin koko ajan kyyneleitä. Jukka tsekkasi jalan ja sanoi, että eihän tuo jalan keskiosan liike ole samanlainen kuin vasemmassa jalassa, vaikka sen liike onkin paljon parempi mitä keväällä 2015. Siinä hetken asiaa tutkittuaan Jukka sanoi, ettei hän tässä vaiheessa voi enää mitenkään ohittaa sitä ajatusta, että koalitio ( luutuma kantaluun ja veneluun välissä) ei vaikuttaisi asiaan ja siihen, ettei nilkan takaosa pääse rauhoittumaan. Jukka piirsi fläpille kuvan, jonka keskiössä oli nilkan kipu ja sen ympärille haarautuvia asioita, joita on jo hoidettu ja kokeiltu. Kaikkien kokeilujen päälle voi vetää rastin, mutta koalitio on se, jota ei tässä ole hoidettu ja joka on jätetty huomiomatta.
Koalitio on siis luutuma, joka yleensä kehittyy lapsuusaikana noin 10 ikävuoden tietämillä, syy on yleensä perinnöllinen tai muuten geneettinen. Luutuma syntyy joko kantaluun (lat Calcaneus) ja veneluun (lat naviculare) välille tai kantaluun ja telaluun (lat talus) välille. Tuon ensin mainittu on huomattavasti yleisempi ja löytyi minunkin jalasta. Minulla magneettikuvissa mainitaan koalitiota fibroottiseksi, joka saattaa tarkoittaa sitä, että siellä on kuitenkin tapahtunut jonkinlaista liikettä luuttumasta huolimatta. Ohessa kuva tuosta koalitiosta (ei minun jalasta). Keskellä oleva siltamainen muodotelma ei siis kuulu tuon pienen ja isomman luun väliin.
( Kuva: http://emedicine.medscape.com/article/1233780-overview )
Koalitio ei siis missään tapauksessa ole syy näille oireille, sillä olenhan kuitenkin pelannut 28 vuotta squashia ja suurimman osan ajasta kilpaa ja todella kovaa ja paljon harjoitellen, eikä kyseinen ongelma ole koskaan tullut matkan varrella esille. Jukan näkemys tilanteeseen oli siis se, että koalitio olisi se syy, miksi me emme tällä hetkellä onnistu rauhoittamaan tuota nilkan takaosan oireilua. Kun nilkkaan on pitkällä aika välillä päässyt syntymään tälläinen tulehduksellinen noidankehä, voi kaikki aina vaikuttaa kaikkeen. Ja tässä tilanteessa, jotta nilkan takaosa voisi rauhoittua, tarvitaan nilkan osalta kaikki normaali liike ja tuki sille, ettei takaosa rasittuisi liikaa. Koalitio voisi näin ollen olla yksi syy sille, sillä nilkan keskiosan liikerajoite siirtää fysiologisesti kuormitusta enemmän nilkan takaosalle.
Minähän tartuin tässä vaiheessa ihan kaikkeen sellaiseen, mikä vain edes vähänkin voisi olla ratkaisu siihen, että kivut loppuisivat. Jukka lupasi samantien soittaa suosittelemalleen ortopedille Mikko Kirjavaiselle Dextraan ja keskustella asiasta hänen kanssaan. Itselle oli todella suuri helpotus, että vihdoin lääkäri ja fysioterapeutti keskustelisivat keskenään - tulos voisi olla aika paljon parempi, kuin itkuun purskahtamaisillaan olevan onnettoman asiakkaan esitys.
Mikko oli koalition avaamisen kannalla, sillä oirekuva oli jo yli vuoden mittainen - no oikeastaan kohta lähes kahden vuoden, sillä ihan ensimmäisestä oireesta, tuosta bursiitista tulisi toukokuussa kaksi vuotta täyteen. Enpä olisi tuolloin uskonut, että vielä helmikuussa 2016 painin tämän asian kanssa, mutta niinpä tässä nyt vain oli käynyt.
Aika Mikko Kirjavaiselle oli 9.3.2016, jolloin marssin vastaanotolle kaikkien kuvien ja papereiden kanssa. Hiljaa mielessäni toivoin, että tämä lääkäri olisi miellyttävä ja mukava - vaikka periaatteessa, jos on taitava siinä mitä tekee, eli tässä tapauksessa kaiketi ne leikkaukselliset taidot tulisi olla parasta A-luokkaa, niin ei kai sillä mukaavuudella pitäisi olla niin suurta väliä. Mutta minulle sillä kyllä on väliä, ja paljon. Se luo myös tunteen, että luottaa siihen ihmiseen ihan eri lailla. Onhan kuitenkin kyseessä henkilö, joka tulee "viiltelemään" minun kehoa ja tässä kohtaa minä olen se, joka maksan myös siitä palkan - ja aika hyvän sellaisen. Vaikkakin se olisikin vakuutus, joka sen korvaa. Tuntuu, että ammatissa kuin ammatissa moni "guru" muuttuu ajan saatossa mulkuksi ja voi kohdella asiakkaitaan ihan miten itse haluaa. Itse en ole sellainen, enkä myöskään halua sellaisten kanssa asioida.
Mikko tutki nilkan, ja sekä kevään että syksyn magneettikuvat. Hän totesi, että tuskin kukaan osaa tällä hetkellä tarkkaan sanoa, miksi jalan kipuoireet vain jatkuvat ja mikä olisi se aukoton ja varma ratkaisu siihen, että kivut saadaan pois. Mutta koska hän tietää, että kaikki mahdollinen muu on jo kokeiltu, niin hän ehdottaa leikkausta. Mitään takuita siihen, että leikkaus auttaa oireisiin ei voitu kuitenkaan luvata - tämä olisi hieman arpapeliä, toivottavasti oikeilla korteilla. Mikko kysyi haluaisinko miettiä asiaa yön yli, mutta sanoin, että olin jo niin monta yötä nukkunut yli tässä matkan varrella tätä asiaa miettiessä, etten enää tarvinnut miettimisaikaa leikkauspäätöksen tekemiseen. Olisin siihen täysin valmis. Mikko sanoikin, että vaikutat aika väyneeltä tilanteeseen - jep, ihan oikein tulkittu! ja mikä parasta, pidin Mikosta ja hänen tavastaan tehdä työtä - selitti myös selkeästi mikä tilanne on ja mitä tehtäisiin.
Tässä vaiheessa suunnitelmana oli purkaa tuo koalitio sekä tähystää akillesjänteen ja nilkan takaosan alue. Tähystyksessä näkisi sitten tarkemmin, miltä siellä näyttää. Magneettikuvissa näkyi lisäksi nilkan alueella telaluun (lat talus) takana ns os Trigonum, liikaluu, joka on irtonainen luu, joka on telaluussa kiinni pehmytkudoksella. Tästä kukaan ei ollut aikaisemmin maininnut mitään. Tämä löydös tosin on tuskin oireiden kannalta merkittävä, sillä luu oli todella pieni, mutta Mikko sanoi, että ottaa sen nyt joka tapauksessa pois, kun nilkan alueelle kerran mennään.
(Kuva: http://www.foothealthfacts.org/footankleinfo/os_trigonum_syndrome.htm)
Mikkohan olisi ollut valmis leikkaamaan jo heti seuraavalla viikolla, mutta sanoin, että koska olimme suunnitelleet pääsiäisreissun Rukalle, haluaisin tehdä sen reissun, jotta jaksan sekä henkisesti että fyysisesti leikkauksen ja sen jälkeisen kuntoutuksen. Pääsisin Rukalla vielä hiihtämään ja nauttimaan talvesta ja muusta. Leikkauspäivä sovittiin näin ollen torstaille 31.3.2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti